"Into exile, I must go. Failed, I have."

Sanoi Yoda hävittyään taistelun erästä pimeää lordia vastaan.

Siltä minustakin nyt tuntuu, kun makaan sisätautiosastolla letkuihin kytkettynä. Voisin vajota maan alle häpeästä. Seitsemän vuotta sairautta ja viisi vuotta yritystä nujertaa sitä, ja minä päädyn aivan pohjalle? Ainakin ihan tarpeeksi pohjalle. Halu luovuttaa on aika mittava tällä hetkellä.

Vaikka vaaka näytti kilon enemmän kuin eilen, sisätautilääkäristä oli ehdottoman tärkeää, että jään osastolle. Täällä sitä sitten ollaan. Kuulemma kaksi viikkoa. Veikkaan, että edessä on miljoona turhalta tuntuvaa kaloria, massoittain ahdistusta ja sisäistä tappelua, ehkä myös muutama kyynel.

Mutta minun ei tarvitse ajatella tätä epäonnistumisena. Ainakin voin suunnata katseeni eteenpäin ja tehdä parhaani parantumisessa täällä ollessani ja etenkin sen jälkeen.

Minulla on täällä läppäri mukana ja sain netinkin toimimaan. Luvassa on siis ehkä viimeinkin postauksia vähän useammin, kun joudun pitkästä aikaa taas rauhoittumaan miettimään ihan itseäni. Ihan hyväkin juttu ehkä.