Kuuntelin tätä biisiä iPodilta kymmeniä kertoja putkeen joskus muutama vuosi sitten, kun olin jo alkanut vammailla syömisen kanssa. Se tuli tänään sattumalta radiosta, kun ajoin kotiin iltahämärässä. Melkein tuli kyyneleet silmiin, ihan niin kuin silloin ennen. Miten voin edelleen olla näin tyhmä ja jatkaa tätä? Aloin puhua ääneen, ensin itselleni ja sitten sille toiselle puolelle itsessäni.
Huusin sille, että sillä ei ole oikeutta vangita minua näin. "Mä olen ihan kiva tyttö", hoin ääneen ja itkin. Itkin, koska en usko sitä itsekään.
Tänäänkin olen ahminut ja oksentanut ihan liikaa. Mikään ei ahdista, mutta mikään ei erityisesti tunnukaan miltään.
...
leikataan maailma irti
minä olen liian paha
kerro minulle olenko elossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti